Kylmää, kylmää...

Hissun kissun hiljalleen etenee kevät. Lämmintä ei vaan piisaa. Lämpimiksi valmistui sentään iso huivi, josta kissuudetkin tykkää

Tuommoisen tekemiseen tuhraantui pari viikkoa. Suunnitteilla on toinen vähän pienempi juhlamalli helmineen kaikkineen. Tiskirättejä on valmistunut niitäkin pari lisää.

Pihalla kävi alkuviikosta halla nipistelemässä lehdenkärkiä. Rappuhortensia taisi kärsiä eniten, mutta mitään isoja vahinkoja ei tainnut sentään tulla, kun marjapuskatkaan eivät vielä olleet ehtineet aloittaa kukkimista. Yksi ruusupuska saattaa mennä uusiksi, näyttää niin hengettömältä. Mikähän sen tappoi? Molemmin puolin kasvaa samanlainen piikkikasa eikä niissä ole mitään vikaa. Ota noista selvää! Hengissä oli myös jalokärhö, jonka vahingossa kaivoin ylös. Nyt se on purkissa, jospa se siitä vielä tokeentuisi.

Pienempi malli, hengissä ja kukkii.

Saskatoon kukkii myös, luvassa "mustikoita" omasta puusta.

Lintubongausta

Pikaisesti viimeaikaiset havainnot:
Sunnuntaina pihassa - ja naapurinkin pihassa - iso parvi keltavästäräkkejä. Keittiön ikkunasta niitä ihailtiin, ihmiset ja kissat.
Samaisena iltana kurki piti pellolla mekkalaa hyvän tovin.
Eilen illalla kävin viemässä roskapussia ja jäin kuuntelemaan, mikä ääni metsästä kuuluu. Se oli käki! Niin se kesä lähestyy, vaikka mittari näyttää vain kahdeksaa astetta plussaa ja vettä sataa kaatamalla. Toisaalta vesi tulee ihan tarpeeseen. Paikat putsaantuu ja kasvu saa vauhtia.

Aamukammassa piikkejä 13.

Aamukampa?

Koulua jäljellä kolme viikkoa. Sekä itsellä että tenavilla. Koepinkka polttelee laukussa, punakynässä riittää mustetta vielä tähän rupeamaan. Sitten joutaa sekin naulaan hetkeksi. Elokuussa odottavatkin uudet kuviot ja uudet kujeet toisella työmaalla. Johan sitä yhdeksän vuotta hurahti tässä nykyisessä! Sutinaa on riittänyt niin, ettei tännekään kerkiä.

Tältä näyttää maisema nyt, toukokuun puolessa välissä. Syysvilja vihertää nätisti, puissa on jo niissäkin komeasti vihreää ja töyhtöhyyppä säestää kuovia tuolla pellolla. Mitä lie maajussi kylvänyt noihin vielä mustina odotteleviin peltoihinsa? Viime kesänä oli rypsiä. Nättiä, mutta tuoksu ei niitä miellyttävimpiä.

Ilmari on toipunut leikkauksestaan hyvin. Reipas poika poisti tikkinsäkin itse. Tai no, viimeiset lenkit jäivät mamman hoidettaviksi, mutta melkein. Tötteröä inhottavampaa kapistusta ei voi maailmassa olla. Nyt alkaa jo ruokakin maistua, kun siitä päästiin. Pitää vissiin hankkia leluja, joissa on höyheniä. Niiden perässä se ehkä jaksaisi temutakin hiukan enemmän. Tohtori-tädin mielestä kun pitäisi liikkua enemmän mutta syödä vähemmän. Meidän pullukka...

Käsitöitäkin on tullut tehtyä. twisted-sukat tulivat valmiiksi ja matkustivat äitienpäivälahjana anopille. Meikäläisen pattivarpaiden päälle ne pääsivät vain kuvausta varten.

Muuta ajankulua on ollut tiskirättitehtaalla. Olen tykästynyt noihin tiskikukkasiin. Omassa käytössä on jo kolme, neliskanttisten harjoitusviritelmien lisäksi. Yhden purin, kun lanka loppui kesken. Nämä ovat jemmassa joko omiin tarpeisiin tai lahjaksi

Kirjava on Novitan Puro Batikia ja sininen Bambua. Muut ovat bambua tai puhdasta puuvillaa. Pitää ehkä tehdä vielä jossain välissä kokomusta, missä ei soopa näy :) Hyvinhän ne koneessa peseentyvät, eipä silti. Eivätkä käytössä haise, niin kuin joku wettexi. Muuta puuhaa piisaa pitsihuivissa, jonka Sylvi veti pois puikolta, eli joka piti aloittaa melkein alusta uusiksi. Nyt olen muistanut pujotella elämänlangan säännöllisin välein, jos vaikka tapahtuu taas jotain hassua.

Puutarhaosastolla kävi vähän köpelösti. Pikku kasvihuoneen suojasta huolimatta kesäkurpitsan taimet paleltuivat, samoin mustasilmät. Kelloköynnökset näyttävät melko eksoottisilta, mutta katotaan nyt. Kärhö sinnittää kuistilla harson alla. Toinen jalokärhö, joka oli maassa talven, ei tainnut selvitä. Humalakin on ihan död. Sininen alppikärhö sen sijaan pukkaa lehtiä ja nuppuja tosissaan. Kuusien alla takapihalla ovat selvinneet myös siemenestä itte kasvatetut! Jes! Uusia siemeniä laitoin multiin ja japaninhumalat likoon. Huomenna purkkiin nekin. Pelakuu sentään on selvinnyt vaurioitta. Tulppaanit eivät onneksi pikkukylmää pelkää

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

Vaiherikas viikko on taas takana...
Maanantaina kiikutettiin Ilmaria tohtoriin. Kivi jumissa virtsaputken suulla, kipuja ja muutenkin kökkö olo. tiistaina leikkaus ja lääkkeet plus ruokavalio lopuksi ikää. Onneksi ei sen enempää, vaikka rahaa paloi enemmän kuin laki sallii. Mamman kainalossa  on ollut hyvä nukkua, isi joutui kyllä muuttamaan yhden kerran soffalle nukkumaan, kun Sylvikin tunki joukkoon ;)
Nuorimmainen on ulkomailla, ensimmäistä kertaa poissa kotoa yhtä yötä pidempään. Paluukin vasta 18.5. ja äidin sydäntä rippii. Toivottavasti on edes kivaa.
Pihalla homma etenee. Krassit venähtäneet vartta jo liikaakin. Kanna pukkaa versoa. Clematis edelleen hengissä. Tiikerililjoja tuli postista lisää ja ruukutin ne, etteivät pilaannu. Pihalla yöllä pakkasta, vielä pitää odottaa vähän aikaa ennen kuin istutan maahan niitä. Ruusunjurakotkin tulivat postiin, joko niitä ilkiäis? Rounduppia kävin tarjoilemassa ohdakkeille ensimmäisen kierroksen. Vattu terassin portaan alta muutti multakasan reunaan, toivottavasti pysyy hengissä!
Huomenna on äitienpäivä ja ajajttelin viettää sen pihaa möyrien. Muut saavat tehdä ihan mitä huvittaa.

Aurinkoista Vappua!

Näin se vain kuukausi vaihtui. Ikkunasta katsottuna keli on mitä mainioin, mutta ei se sitten olekaan, kun pistää nokkansa ovesta pihalle. Kylmä ja tuulee. Pihaa voisi mennä haravoimaan, mutta ei kannata kun tuuli levittää kasat saman tien pitkin tanteretta. Pikku katselmus kasvutilanteeseen taitaa silti olla paikallaan.
Liiterin takana pönöttää nyt kasvihuone! Lidlistä ostettu putkirunkoinen muovihuonehan se vain on, mutta eiköhän tuo asiansa aja sitten kun sinne kelin puolesta jotakin voi viedä. Tomaattia meinasin, ostotaimista ja chilit saavat muuttaa sinne myös. Hamsterilaatikon asukit tulevat kohta ritilästä läpi, niillekin pitää laitella isompia astioita - jauheliharasiassa ei kasvualustaa liiemmälti ole. Lyhtykoisoista ei taida muutenkaan tulla mitään, mutta kelloköynnökset kasvavat oikein tomerasti. Keijunmekon siemenistä ei sitten ollut enää mihinkään, niistäkään, mutta ainahan meillä on krassit!
Yhdet sukat tuli taas valmiiksi ja pari tiskirättiä. Tässä isompaa rojektia haudutellessa...