Saippuat

Työnantajan maksamasta pakkoreissusta Educa-messuille muutama vuosi sitten ei jäänyt saaliiksi kuin Saara Kuhan saippuakirja. Sitä aikani plarasin ja vihdoin sain ensimmäisen satsin aikaan. Sen jälkeen on huusholli pidetty pesuaineessa omatoimisesti, tukanpesuvärkkiä myöten. Reseptejä seuraa.

 31.3.
Vihdoinkin sain kuvattua saippuatehtailun tuloksia. Osa vanhemmista on jo käytetty loppuun, eikä niistä ole tallessa kuin resepti ja hyvät käyttökokemukset. Muista on vielä ainakin yksi pala jäljellä dokumentoitavaksi.
Ensimmäinen oli täysoliiviöljysaippua, joka oli muuten mukava, mutta "räkiintyi" ellei saanut kuivua välillä kunnolla. Väri oli vihertävä, koska käytin Lidlin hyvin tummanvihreää öljyä. Toisessa oli sitten muutakin, kookosta ja rypsiä sen mukaan, mitä kaapista löytyi. Hyvä oli sekin, vuoden päivät kypsyttyään vallan mainiota. Väri siinäkin kummallisen kellanvihreä, mutta ei se pesemistä haitannut.
Näitä uudempia sitten tässä:

Valikoimassa uusin tuotos, palmuöljy-karitevoi-oliiviöljy seoksesta minttuteehen tehty ja piparminttuöljyllä hajustettu malli (suhteet 210-40-250g, teetä 140g ja lipeää 65g). Tätä ei olla vielä edes kokeiltu, mutta naamanpesuun lähinnä ajattelin ja korppukuiville käsilleni.

Pähkinäsaippua: öljyinä manteli, risiini, maapähkinä, saksanpähkinä, kaakaovoi ja kookos. Värinä tummaa kaakaota ja tuoksuina vaniljasokeria ja karvasmanteliöljyä. (suhteet grammoina 62-20-125-75-75-143, vesi 146 ja lipeää 73). Suihkusaippuana muuten mukava, mutta kaakao värjää vaahdon ruskeaksi. Tuolla olen pessyt hiuksetkin ja hyvin pelittää.

Silikonisissa muffinssivuoissa tehdyssä saippuassa on kookosta, karitevoita, oliiviöljyä ja jojobaa, rippu punaista väriä ja tuoksuna palmarosa. (114-20-500-10; vesi 185, lipeä 85) Oliiviöljy tällä kertaa niin vaaleaa kuin kaupasta sai.

Kamomillasaippuan tein muuten ihan kirjan ohjeella, paitsi että teen hauduttelin sekä kamomillasta että tavallisesta sitruunateestä. Parhaimpia tähän asti onnistuneita. Mustat röhnät ovat kuivia kamomillanrippuja teepussista.

Sitruunasaippua näyttää samalta kuin piparminttuinen kaverinsa, johtuen taas öliiviöljyn väristä. Ruokakaupassa ei aina valikoima ole paras mahdollinen, mutta suurempia esteettisiä kikkailuja en ole ajatellutkaan suorittaa. Ratkaisevaa on saippuan käytettävyys. Huushollissa kun on kaiken lisäksi voimakkaille hajuille ja väreille/säilöntäaineille herkkiä yksilöitä, en ole viitsinyt hankkia punaista impulssiostosta lukuunottamatta sen enempää värejä kuin sen kummempia hajusteitakaan.
Sitruuna on muokattu kirjan ohjeesta. Rasvoina munkkirasva, kookos, kaakao, rypsi ja oliivi (150-100-50-100-100); nesteenä sitruunamehua 50g ja vettä 100g, lipeää 70g ja raastettua sitruunankuorta, mikä ei kyllä saippuassa näy. Tuoksu on mukavan raikas, käsisaippuana hyvä ja kova. Vähän ehkä kuivattaa, enkä ole siksi kokeillut tukanpesuun kuten noita kaikkia muita vanhoja.

Aineita on jemmassa vaikka kuinka, paitsi manteliöljyä, joka jonkun kämmin takia jäi viimeisimmästä tilauksesta pois. Aprikoosinkiviöljyä on sitten senkin edestä...

10.6.2011
Saippuatehdas oli käynnissä tänään. Pähkinäsaippuaa uusi satsi, tosin maapähkinän tilalla rypsiä (pähkinää ei löytynyt kaupasta ja saippuoitumiskerroin on sama) eikä siinä ole nyt kaakaotakaan. Tuoksuksi mandariinia ja sitruunaa, että edes jotenkin erottuisi muista saman värisistä. Toinen Saara Kuhan ohjeella (Ylellinen saippua), johon väriksi sitä punaista saippuaväriä samaisesta erottelusyystä. Aikas äklön näköistä tuli, mutta tuskin se haittaa käytössä. Sitruunasaippua on parantunut ajan mittaan, oikein hyvä ainakin käsisaippuana. Piparminttu sen sijaan on ollut pieni pettymys, mutta käytetään pois.