Koulua jäljellä kolme viikkoa. Sekä itsellä että tenavilla. Koepinkka polttelee laukussa, punakynässä riittää mustetta vielä tähän rupeamaan. Sitten joutaa sekin naulaan hetkeksi. Elokuussa odottavatkin uudet kuviot ja uudet kujeet toisella työmaalla. Johan sitä yhdeksän vuotta hurahti tässä nykyisessä! Sutinaa on riittänyt niin, ettei tännekään kerkiä.
Tältä näyttää maisema nyt, toukokuun puolessa välissä. Syysvilja vihertää nätisti, puissa on jo niissäkin komeasti vihreää ja töyhtöhyyppä säestää kuovia tuolla pellolla. Mitä lie maajussi kylvänyt noihin vielä mustina odotteleviin peltoihinsa? Viime kesänä oli rypsiä. Nättiä, mutta tuoksu ei niitä miellyttävimpiä.
Ilmari on toipunut leikkauksestaan hyvin. Reipas poika poisti tikkinsäkin itse. Tai no, viimeiset lenkit jäivät mamman hoidettaviksi, mutta melkein. Tötteröä inhottavampaa kapistusta ei voi maailmassa olla. Nyt alkaa jo ruokakin maistua, kun siitä päästiin. Pitää vissiin hankkia leluja, joissa on höyheniä. Niiden perässä se ehkä jaksaisi temutakin hiukan enemmän. Tohtori-tädin mielestä kun pitäisi liikkua enemmän mutta syödä vähemmän. Meidän pullukka...
Käsitöitäkin on tullut tehtyä. twisted-sukat tulivat valmiiksi ja matkustivat äitienpäivälahjana anopille. Meikäläisen pattivarpaiden päälle ne pääsivät vain kuvausta varten.
Muuta ajankulua on ollut tiskirättitehtaalla. Olen tykästynyt noihin tiskikukkasiin. Omassa käytössä on jo kolme, neliskanttisten harjoitusviritelmien lisäksi. Yhden purin, kun lanka loppui kesken. Nämä ovat jemmassa joko omiin tarpeisiin tai lahjaksi
Kirjava on Novitan Puro Batikia ja sininen Bambua. Muut ovat bambua tai puhdasta puuvillaa. Pitää ehkä tehdä vielä jossain välissä kokomusta, missä ei soopa näy :) Hyvinhän ne koneessa peseentyvät, eipä silti. Eivätkä käytössä haise, niin kuin joku wettexi. Muuta puuhaa piisaa pitsihuivissa, jonka Sylvi veti pois puikolta, eli joka piti aloittaa melkein alusta uusiksi. Nyt olen muistanut pujotella elämänlangan säännöllisin välein, jos vaikka tapahtuu taas jotain hassua.
Puutarhaosastolla kävi vähän köpelösti. Pikku kasvihuoneen suojasta huolimatta kesäkurpitsan taimet paleltuivat, samoin mustasilmät. Kelloköynnökset näyttävät melko eksoottisilta, mutta katotaan nyt. Kärhö sinnittää kuistilla harson alla. Toinen jalokärhö, joka oli maassa talven, ei tainnut selvitä. Humalakin on ihan död. Sininen alppikärhö sen sijaan pukkaa lehtiä ja nuppuja tosissaan. Kuusien alla takapihalla ovat selvinneet myös siemenestä itte kasvatetut! Jes! Uusia siemeniä laitoin multiin ja japaninhumalat likoon. Huomenna purkkiin nekin. Pelakuu sentään on selvinnyt vaurioitta. Tulppaanit eivät onneksi pikkukylmää pelkää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti