Huhhuh!

Töihinpaluu on suoritettu. Ja nimenomaan suoritettu. Uusi talo, uudet kujeet, uudet ihmiset. Lähestulkoon kaikki tehdään eri tavalla kuin ennen. Huono nimimuisti hankaloittaa asiaa entisestään. Toissailtana oli sellainen olo, ettei koko hommasta tule kuulkaa lasta eikä kakkaa. Etten enää osaa hommaani, jossa olen oikeasti ihan hyvä ja jota on tullut tehtyä jo aika kauan. Ketutti melko vahvasti.
Sitten kävin vintillä penkomassa vanhoja aikaansaannoksiani, eli edellisestä työpaikasta mukana haalittua materiaalivarastoa. Johan löytyi monistepohjien, valmiiden kalvojen ja muut ryönän lisäksi se hyvä fiiliskin. Ei hemmetti, nämäkin olen kaikki osannut tehdä ja hyviä ovat olleet! Kannoin pahvilaatikollisen alas, lajittelin ja valikoin heti seuraavana päivänä käyttöön pinkallisen. Ison kassillisen kannoin aamulla kouluun kaappiin (luokkaahan mulle ei tietenkään ollut antaa, kun ylläripylläriremontti iski toiseen päähän taloa, joten seilaan kuin kassialma ympäri ämpäri), oman kaapin sentään sain yhteen luokkaan.
Kotona seinäremppa on edistynyt huimaa vauhtia. Enää yksi seinä on maalaamatta. On mulla ihana mies! Kirjahyllykin on siinä sivussa saanut uuden järjestyksen ja näyttää nyt ihan oikeasti kirjahyllyltä eikä pölyiseltä kirja&romusekasotkulta. Levyt pitää vielä järjestää toiseen paikkaan, niin sitten ehkä löydänkin taas, mitä tarvitsen.
Kasvihuoneessa olisi chilejä poimimista vailla. Pieniä tulisia ja isompia ei ihan niin tulisia. Tyttären kaverit olivat testanneet tuossa yhtenä iltana ja ihan syötäviä olivat kuulemma ne habanerot. Miten niitä oikein pitäisi säilöä? Hukkaan menevät muuten...

Tämmöisen sain tänään valmiiksi ja kuten kuvista näkyy, pingotukseen mun työhuoneen sohvalle eli vierassängyn patjalle. Enää ei haise kämpässäkään maali, kun huivin liotusvedessä oli hajustettua huuhteluainetta :)