Verottajakin päätti pistää perheen budjetin uusiksi tirvasemalla hillittömät mätkyt rahoista, jotka se on itse asiassa jo kertaalleen saanut. Niinhän se menee, että kun joku kuolee ja perit jotain, pitää maksaa perintövero. Sen maksuksi joutuu joko ottamaan pankista lainaa tai myymään sen, minkä juuri perit. No, perinnön arvo onkin huppistakeikkaa noussut siinä perunkirjoitusten ja myyntipäivän välissä (tavaran myyntihintaan ei voinut itse vaikuttaa, vaan päivän hintaan meni) ja siitä lystistä nyt saa sitten maksaa myyntivoittoveroa. Voi anna mun kestää! Syödään sitten kynsiä ja kuusenneulasia lopputalvi, ollaan kuin muumipeikot ikkään.
Neulomuksia on syntynyt sentään jonkun verran. Omastapäästäsukat
Sitten tämmöinen huivi ihanasta käsinvärjätystä langasta:
hanskat, joista piti tulla sukat. Noin komiaa kuviota ja lankaa ei vaan millään raaskinnut jättää farkunpuntin alle piiloon:
Vielä yksi huivi tyttären ja omaan yhteiskäyttöön Novitan uutuuslangasta (joka sivumennen sanoen on aikas yök)
Taas on puikoilla huivi ja toisilla lapaset. Koepinkka homehtuu laukussa, mutta joutaahan sen sitten joskus. Mun sielunelämäni nyt vain vaatii jotain konkreettista ja näkyvää aikaansaannosta, muuten menee usko kaiken tämän tarpeellisuuteen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti